"Aivan tontin eteläisimpään päähän on suunniteltu keittiöpuutarha ja melko suurikokoinen kasvihuone. Tähän aikaan kartanoiden piti olla mahdollisimman omavaraisia, jotta ne pystyivät ruokkimaan niin oman väen kuin palkollisetkin. Myös eksoottisia kasveja kasvatettiin ja ne vaativat viileän talvehtimispaikan."

- Paul Olssonin puutarhasuunnitelmasta Hirvihaaran kartanolle 1918 -



Hyötypuutarhat ovat olleet tärkeä osa suomalaisten kartanoiden ruokataloutta keskiajoilta lähtien. Hirvihaaran kartano haluaa jälleen tarjota asiakkailleen ruokaa läheltä, omasta maasta ja luonnonmukaisesti viljeltyä.







Hyötypuutarhasta ja blogista vastaa luomupuutarhuri Suvi Lehtonen.



maanantai 20. elokuuta 2018

Kartanon omput ja hillot


Kartanon omenat ja etenkin keittiömme uuniomenahillo, omenavoi omista keittiöpuutarhamme omenoista kruunaa syksyn jälkiruokapöydän.


Vanhat omenapuumme ovat melkein kaikki syyslajikkeita - Punakaneli ja Jaspi ovat tunnistettavissa, mutta yksi vanhimmista puista on vielä tunnistamaton talvilajike.
Satoa puut ovat antaneet vuosittain ja näistä keittiömme valmistaa perinteiset omenapiirakat ja hillot aamiais- ja kahvipöytäämme.

1900-luvun alussa suurin osa vanhoista omenapuistamme on kylvetty siemenistä. Etenkin ankarien sotatalvien jälkeen taimia ei ollut saatavilla ja kehotusta kylvää uusia omenapuita noudatettiin tuolloin kartanoiden puutarhoissa ja taimistoilla. Siemenkylvöstä menee kymmenen vuotta saada puusta ensimmäisiä hedelmiä. Sotien jälkeen kylvetyistä omenapuista on kartanollamme jäljellä kolme - kuusikymmentä vuotta sitten omenapuita , luumu-kirsikka ja päärynäpuita oli vielä kymmeniä kartanon puutarhassa.





Puutarhurin ja keittiön yhteistyötä sadonkorjuussa - ja laadun tarkkailussa.


Mausteisen makea Jaspi pääsee pian sellaisenaan syötäväksi ja hillopurkkeihimme.




Uuniomenahillossamme omenoiden lisäksi uuniin paahtumaan sekoitetaan vanilja- ja kanelitankoja sekä sokeria.




maanantai 25. kesäkuuta 2018

Keittiöpuutarhan kesäkuu




Kartanon keittiöpuutarhassa kasvaa kohisten sekä lavoissa että kasvihuoneessamme. Vihdoinkin saimme juhannuksena vettä myös taivaalta ja kasvit kiittivät päätyen jo osa lautasellekin.



Ensimmäiset porkkanat kerättiin ennen juhannusta.


Kokkien kasvattamaa ruokaa ovat etenkin upeat retiisimme, joista osa pääsee etikkaan säilöttynä myöhemminkin lautasille.


Silmää ja mieltäkin rauhoittavat kamomillat ja laventelit kukkivat suloisessa sovussa yrttilavassa.


Pieni vesimelonin alku odottaa kasvihuoneessa helleaaltoa.








Kurkkujen keltaiset kukinnot loistavat kasvihuoneessa.


Juhannuksena manteliperuna jo kukkii.


Harson alta paljastuivat muhkeat kyssäkaalit.











Satavuotiaan kartanomme lähes satavuotiaat raparperit kasvattavat jo uutta satoaan.
Ensimmäinen sato kerättiin 100-vuotisjuhlaamme raparperilimonadiksi.
Osa raparpereista on saatu puutarhurin isoäidiltä, joka sai ne aikoinaan sotien jälkeen työskennellessään myöskin Hirvihaaran kartanolla ja osa on omistajan Monikan Hakalan isoäidin. Molempien kantojen lajike on tuntematon, mutta sitkeää säilyvää maatiaislajiketta kumpikin.



maanantai 7. toukokuuta 2018

Tervetuloa Taimitorille 20.5.2018


Tervetuloa perinteiselle Hirvihaaran Kartanon taimitorille 20.5.2018 sunnuntaina klo 12-15.

Luonnonmukaisesti viljeltyjen vihannesten ja yrttien taimia sekä keittiöpuutarhamme esittelyä.

sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

Luontoelämyksiä ja lähiruokaa Hirvihaaran Kartanon laavulla


Luontoelämyksien uusi taitajamme on Hannu Pehkonen, joka siirtyi kartanomme tarjoilijatehtävistä opiskelemaan luontoalan ammattitutkintoa ja suoritti erä- ja luonto-oppaan eräruokanäyttötutkintonsa Hirvihaaran Kartanon laavulla Mustijoen rannassa.

Mies meni ihan metsään ja loihti herkullisen illallisen huhtikuun alkukevään iltahämärissä tarjoten lähiruokaa ja paikallista historiaa kosken kuohuessa ja mustarastaan säestäessä taustalla.







  Opastamme laavullamme erilaisia asiakasryhmiä kesä- ja talviolosuhteissa. Oppaamme hallitsevat maastossa tarvittavat erätaidot: suunnistuksen, tulenteon, ruoanlaiton, vaellukset, yöpymisen valmistelun ja välinehuollon.

Luontoalan ammattitutkinnon suorittanut voi työskennellä erä- ja luonto-ohjelmien ohjaajana sekä retkien ja vaellusten vetäjänä muun muassa matkailu-, virkistys- ja hyvinvointipalveluja tarjoavissa organisaatioissa.



Hannun erähenkinen kattaus ja lasilliset alkoholitonta kuohuvaa nuotion lämmössä.



 




Keittiön tervehdys parsakeitto lämpeni kattilassa nuotiolla. Yrtti-kuusiöljy ja parmesanlehykäinen kruunasivat kauniissa kierrätysastioissa tarjotun keiton. 



Hannu oli edellisenä iltana tehnyt valmiiksi alkuruoaksi tarjotut haukipelmenit, jotka tarjoiltiin smetanan, suolakurkkujen ja pikkelöityjen vihannesten kera.



 



Muuallakin, kuin ravintolassa voi saada upeita gourmet-tason ruokia, jotka ovat valmistettu alusta lähtien paikan päällä paikallisista raaka-aineista.

Hannu valmisti Flank steakin eli naudan kuveen laavulla savustamalla ja paistamalla nuotilla.
Lankkupihvi on täydellinen pihviliha. Se on karkeasyistä, silti mureaa eikä sitä tarvitse kypsentää pitkään.




Lankkupihvin kanssa tarjoiltiin kartanon maalaislohkoperunoita ja BBQ-kastiketta.


Hannu Pehkonen on iloinen eräkokkimme.

 

Kartanomme keväisestä metsästä kerätyt ketunleivät Hannu kuivasi ja teki villiyrttisuolan, joka maistui etenkin nuotiolla paistetun lohen kera.






Jälkiruokana Hannu tarjoili puolukkaa kolmella tavalla: 
puolukkamudcake eli mutakakkua puolukkajäätelön ja puolukkasuklaamullan kera. Päälle valutettiin ihanan metsäinen kanervan kukkasiirappi.


Laavuillallisen päättää aina tietysti nokipannukahvit. 
Aidon nokipannukahvin salaisuus lienee sopivasti nokinen pannu ja avotulella keitetty vesi, jossa kahvi vain kiehautetaan ja selkeytetään eli säikäytetään keittäjän oppien mukaisesti.