Paul Olssonin puutarhasuunnitelma kartanolle

Kansainvälisestikin tunnettu puutarha-arkkitehti Paul Olsson teki puutarhasuunnitelman Hirvihaaran kartanolle 1918. Suunnitelmassa oli paikka keittiöpuutarhalle ja kasvihuoneelle. Ne  hän suunnitteli tulevan keittiöpuutarhamme viereen ja huomattavasti suurempina aloina.

Paul Olssonin suunnitelmassa keittiöpuutarha sijoittui aivan joen tuntumaan ja olisi varmasti ollut käytännöllinen ratkaisu kastelun suhteen.

Kartanon sisääntulo suihkualtaineen ja lehmuskuja ovat säilyneet tähän päivään saakka.

Paul Olssonin maisemapiirustuksille on tyypillistä se, että niissä ei ole kasvien nimiä, numerointia eikä kasviluetteloa. Piirroksen kuvioinneista pitää päätellä mitä kasveja niihin voisi käyttää. Olssonin avustajien tekemissä piirroksissa sen sijaan on kasvien nimet ja luettelot. Olsson ei välittänyt niitä tehdä, sillä kasvit istutuksiin tuotettiin hänen omassa puutarhassaan Kauniaisissa, toteaa Minna Uusi-Simola

floristimestarin ammattitutkinnossa etätehtävänä tekemässään kartoituksessa
Hirvihaaran Kartanon historiasta ja sen vaiheista.

Paul Olssonin puutarhasuunnitelmat löysimme Suomen rakennustaiteen museosta. Hän on myös suunnitellut isänsä kanssa Kultarannan puutarhan, joka on säilynyt alkuperäisessä käytössä lohkomattomana aina tähän päivään saakka. Suuri osa Olssonin muusta tuotannosta on nimittäin joko tuhoutunut sodissa, palstoitettu osiin tai kaavoitettu alueena muuhun käyttöön.

Kasvu alkakoon

Ensimmäinen taimi on istutettu keittiöpuutarhaamme! Talvikurpitsa Red Kuri peitettiin huolella myös hallaharsolla.

Kurpitsat ovat erittäin kylmänarkoja, mutta onneksi laatikkojemme korkeus maanpinnasta on yli puolimetriä. Luomupuutarhuri-opiskelija totesi myös istutusvaiheessa laatikoiden erittäin mukavan työskentelykorkeuden verrattuna maapinta-istutuksiin.

Esikasvatetut kevätvalkosipulit Flavorit pääsivät punajuuren kanssa samaan laatikkoon.

Kolme kilometriä Siperian lehtikuusta

Ensimmäiset kasvimaalaatikot ovat valmiit ja asennettu paikoilleen! Näihin odotetaan lähiaikoina kasvualustaksi luonnonmukaista maaseosta, jossa on hietaa, tummaa turvetta, kalkkia ja Kekkilän luonnonlannoitetta. Laatikot täytetään ensin piripintaan ja odotetaan luvattua sadetta, jonka jälkeen tarkistetaan mahdollinen tarve lisätä multaa. Ja sitten hyvin taimettuneet talvikurpitsat ja kesäkurpitsat kasvuun...

Nämä laatikot ovat 22m2 ja 11m2. Yhteensä kaikkien 24:n laatikon tekemiseen tarvittiin kolme kilometriä puuainesta!

Kasvimaalaatikoiden asennuksesta ja kotipaketista lisää Siisti Piha Oy:n videossa http://www.siistipiha.fi/kauppa/product.php?id_product=273

Hokkaido-kurpitsaa ja lemmenomenia

Herkullinen köynnöstävä salkopapu aloittelee kasvuaan kasvihuoneella.

.

Oranssi Hokkaido "Red Kuri" talvikurpitsa on vanha japanilainen lajike, jonka maku on pähkinämäinen ja väri upean voimakkaan oranssi. Erinomainen kurpitsa keittoihin ja leivontaan.

Luomuopiskelija sai valmistaa biodynaamisesti viljellyistä Hokkaido-kurpitsoista opintomatkalla Ruotsin Järnassa viime syksynä sosekeiton ja jokainen keittoa maistanut vannoi kasvattavansa tulevana kesänä tätä herkkua...

Suomessa ensimmäiset tomaatit kasvatettiin 1900-luvun alussa ja etenkin herraskartanoiden kasvihuoneissa tätä eksoottista "lemmenomenaa" harrastettiin ahkerasti. Hirvihaaran kartanon keittiöpuutarhaan ruukutin tänään luomusiemenistä kasvatetun aikaisen ja runsassatoisen Matinan sekä luumunmuotoisen San Marzanon, niin sanotun pastatomaatin.

Lady Di ja Empress of India

Lady Di on punaisena kukkiva ruusupapu ja jo siemenet ovat lupaus todella kauniista! Prinsessat pääsivät tänään kasvihuoneessa itämisen alkuun ja kaunistavat toivottavasti kesällä keittiöpuutarhamme sisääntuloa.

 Niitä kehoitetaan yleensä hieman rapusttamaan hiekkapaperilla ja liottamaan yön yli ennen kylvöä.

Ruusupavun kukkia voi lisätä salaattiin ja papuja syödään nuorina pensaspavun tapaan kypsennettyinä.

Hehkuvan punaisena kukkikoon myös pensaskrassimme Empress of India tulevana kesänä! Pensaskrassi kukkii syksyllä ensimmäisiin pakkasiin asti ja antaa varmasti kaunista satoaan koristeiksi keittiömme jälkiruokiin ja salaatteihin. Myös krassin kirpeitä C-vitamiinipitoisia lehtiä voi käyttää salaateissa. Siemenet maistuvat kapriksilta ja kuivattuina niillä voi korvata pippurin.  Krassi torjuu myös tehokkaasti kirvoja.