"Aivan tontin eteläisimpään päähän on suunniteltu keittiöpuutarha ja melko suurikokoinen kasvihuone. Tähän aikaan kartanoiden piti olla mahdollisimman omavaraisia, jotta ne pystyivät ruokkimaan niin oman väen kuin palkollisetkin. Myös eksoottisia kasveja kasvatettiin ja ne vaativat viileän talvehtimispaikan."

- Paul Olssonin puutarhasuunnitelmasta Hirvihaaran kartanolle 1918 -



Hyötypuutarhat ovat olleet tärkeä osa suomalaisten kartanoiden ruokataloutta keskiajoilta lähtien. Hirvihaaran kartano haluaa jälleen tarjota asiakkailleen ruokaa läheltä, omasta maasta ja luonnonmukaisesti viljeltyä.







Hyötypuutarhasta ja blogista vastaa luomupuutarhuri Suvi Lehtonen.



maanantai 6. kesäkuuta 2011

Yksinkertaisia ajatuksia puutarhanhoidosta

Henric Lindsteenin 1745 Turun Akatemiassa kirjaamia
"Yksinkertaisia ajatuksia suomalaisten ryyti-ja puutarhain perustamisen mahdollisuudesta ja hyödystä"

Leipä on ihmisen tärkein elatusaine. Mutta kuinka surkea olisikaan elämämme, ellei meillä olisi muuta käytettävänä. Mitä hyvää ruokaa valmistetaankaan kaalistamme ja useammanlaisista herneistä? Mitenkä maukkaiksi tehdäänkään liemiruokamme monenlaisilla juurikasveilla? Miten monenlaatuisia salaatteja saadaankaan ryytitarhoistamme? Mitä herkkuja ovatkaan viini-, kirsikka-ja karviaismarjamme, joita voidaan syödä tuoreina tai monella tavalla laitettuna?
Omenamme, päärynämme ja luumumme voidaan lukemattoman monella tavalla valmistaa mitä ihanammaksi ruoaksi ja kaikenlaisiksi herkuiksi.
 Sanalla sanoen ryytitarhan kaikkein vähäpätöisin ja pieninkin tuote voidaan käyttää hyödyksi, niin että kunnollinen puutarha tuottaa kolmannen osan vuoden elatuksesta ruokataloudessa. Täten toivon osoittaneeni, vaikkakin lyhyesti, niin kuitenkin riittävästi, ryyti-ja puutarhojen mahdollisuuden, hyödyn ja huvin Suomessa.

Lopuksi siis toivon, että puutarhaviljelys, joka on ollut niin kauan kapaloissa meillä, pian voisi saada lempeämmän kohtalon. Ajatelkaamme mitä hyötyä ja kaunistusta olisikaan maalle, jos kaikissa taloissa olisi puutarhoja ja ryytimaita. On onnellinen hän, ken Suomen heräävän näin kukoistuksessaan saa nähdä aikanaan!"

Viikonloppuna esikasvatetut taimet siirtyivät joukolla kasvulaatikoihin Hirvihaaran kartanolle. Yllä esitettyjä satoja vuosia vanhoja yksinkertaisia ajatuksia mietin upottaessani siemenistä kasvattamani taimet kasvupaikoilleen tuulen riehuessa yli 10 metriä sekunnissa pellolla ja kirppojen rynniessä lanttujen ja kaalien kimppuun!
Harsot ja verkot olisivat suojanneet kirpoilta, mutta tuulen voimalle ei voi ilman suojaa mitään. Taimet jaksoivat kuitenkin juurtua ja aamulla kastelukierroksella huomasin, että jopa jokunen kaalin taimikin oli jäänyt paitsi kirppojen valtauksesta.

Sisääntulon yrttilavassa voi nähdä ja haistaa laventelin, rakuunan, timjamin, basilikan (katoksen alla), rosmariinin ja salvian tuoksuvan kasvun.


Kaikki mahdolliset perinteiset torjuntakeinot on siis käytetty kirppojen torjuntaan lanttu- ja kaalikasveilta mukaanlukien myös pietaryrttikeite. Sunnuntaina tyhjensin myös kartanon savusaunan tuhkaluukun kaalimaahan - tuloksetta! Harso-tai verkkopeite heti kylvön jälkeen ja taimettumisen jälkeen vielä kolmeksi viikoksi olisi auttanut pelastamaan tuhotut taimet. Nyt kylvän lantun uudestaan ja pelastan harsolla jo kylvetyn kaskinauriksenkin, ennenkuin luteet löytävät pienet sirkkalehdet.


Siperian lehtikuusi-kuorma saapui viime viikolla ja uusia laatikoita päästään rakentamaan mm. kasvihuoneessa rehottavalle ruusupavulle ja salkopavulle, maa-artisokalle ja auringonkukille.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti