"Aivan tontin eteläisimpään päähän on suunniteltu keittiöpuutarha ja melko suurikokoinen kasvihuone. Tähän aikaan kartanoiden piti olla mahdollisimman omavaraisia, jotta ne pystyivät ruokkimaan niin oman väen kuin palkollisetkin. Myös eksoottisia kasveja kasvatettiin ja ne vaativat viileän talvehtimispaikan."

- Paul Olssonin puutarhasuunnitelmasta Hirvihaaran kartanolle 1918 -



Hyötypuutarhat ovat olleet tärkeä osa suomalaisten kartanoiden ruokataloutta keskiajoilta lähtien. Hirvihaaran kartano haluaa jälleen tarjota asiakkailleen ruokaa läheltä, omasta maasta ja luonnonmukaisesti viljeltyä.







Hyötypuutarhasta ja blogista vastaa luomupuutarhuri Suvi Lehtonen.



tiistai 12. heinäkuuta 2011

Sadonkorjuuta ja kompostointia

Upeana sadepäivänä on syytä juhlaan sekä maalla että keittiössä! Salaatit, pinaatit, herneenversot ja mangoldit voi kerätä putipuhtaina melkein suoraan nautittavaksi. Retiisit ja punajuuret ovat myös jälleen kerran harvennettu. Lisäkylvöjä voi vielä tehdä ja tehtiinkin tänään retiisistä ja salaateista. Viimeinen yritys myös saada kaskinauris itämään on tehty tänään! Vanha kaskinauris-lajike Enon kanta  on pohjois-Karjalasta.
Maatiaiskanta eli paikalliskanta on viljelykasvin villin kantamuodon varhainen viljelymuoto. Sen yksilöiden edustama populaationsisäinen geneettinen muuntelu on runsasta; ihmisen viljelytoimenpiteet ovat muokanneet populaation geeniainesta, mutta maatiaiskanta on monilta ominaisuuksiltaan vielä hyvin lähellä luonnonkasvia. Se on luonnonvalinnan ja ihmisen toiminnan seurauksena sopeutunut paikallisiin viljely- ja ilmasto-olosuhteisiin. Maatiaiskanta on usein "omalla alueellaan" erittäin taudin- ja ilmastonkestävä, koska sen laaja geneettinen kirjo tuottaa mitä moninaisimpia poikkeamia kestäviä yksilöitä. Esimerkkinä voidaan mainita kaskinauris ja sen Enon kanta, Vienan kanta tai Kainuun kanta.
Maatiaislajike eli paikallislajike on pitkäaikaisen viljelyn ja tietoisen tai tiedostamattoman valinnan seurauksensa muuttunut kantamuodostaan melkoisesti. Se on viljelyevoluution kuluessa voinut kehittyä luonnonvaraista muotoa lähellä olevasta maatiaiskannasta tai toisesta maatiaislajikkeesta. Maatiaislajikkeiden populaation sisäinen geneettinen muuntelu on vähäisempää kuin maatiaiskannoilla. (Maatiainen ry)

 Retiisi on ehkä kehittynyt retikasta. Se on tullut viljelyyn vasta 1500-luvulla pitkänomaisena valkoisena muotona. Tällaisia viljeltiin 1600-luvulla Turun Akatemian kasvitieteellisessä puutarhassakin. 1700-luvulla retiisi sai pienen pyöreän muotonsa. Aluksi nekin olivat valkoisia ja vasta myöhemmin kehitettiin punaisia. Retiisin maku makeankirpeä, mikä johtuu sinappiöljystä.
Retiisiä kastellaan runsaasti, sillä kuivassa se kitkeröityy ja alkaa helposti kukkia. Neljän viikon kuluttua kylvöstä saadaan ensimmäinen sato. Kasvaa parhaiten 12–15 asteen lämmössä. Mukulat venyvät pitkänomaisiksi korkeassa lämpötilassa ja syvään kylvettynä. 
Valkoinen Eiszapfen on nopeakasvuinen. Kauniit, sylinterinmuotoiset, täysin valkoiset juuret. Suippo kärki. Pituus n. 10–12 cm. Malto mehukas ja rapea. Mehukkaat lehdet sopivat salaattiin. Sopii sekä avomaalle että lavaviljelyyn. 
Punainen pyöreä Cherry Belle on arvostettu kesälajike. Kasvuaika n. 22 vrk. Kirsikanpunainen kuori sileä ja ohuehko. Maultaan makea ja mieto. Sopii avomaa ja lavaviljelyyn. Kestää varastointia tulematta kitkeräksi.(Hyötykasviyhdistys)


Kesäkurpitsat pitäisi kerätä 14-21 cm:n mittaisina, jotta niiden maku tuoreena säilyisi hyvänä. Tämä yksilö pääsi kasvamaan salaa kaksi kertaa yli sallitun rajan.
Kesäkurpitsaa käytetään raakana salaateissa ja leivän päällä, kypsennettyinä padoissa, keitoissa, leivonnaisissa ja sellaisenaan. Kukat (käytetään hedekukkia) ovat syötäviä joko salaateissa tai friteerattuina. Ne kastellaan pannukakkutaikinaan ja keitetään öljyssä. Siemenet ovat erittäin terveellisiä. Niitä voi lisätä leipätaikinaan tai syödä sellaisenaan mielellään paahdettuina. Suurista kesäkurpitsoista voidaan keittää sokerin kanssa hilloa. Keitetty löysä kurpitsa voidaan pakastaa ja käyttää esimerkiksi pullataikinaan maidon asemesta. (Hyötykasviyhdistys) 

Talvikurpitsan haaroittuva rento varsi voi kasvaa yli 12 metriä ja nämä kompostiin päätyvät varret uhkasivat jo naapurin viljapeltoa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti