"Aivan tontin eteläisimpään päähän on suunniteltu keittiöpuutarha ja melko suurikokoinen kasvihuone. Tähän aikaan kartanoiden piti olla mahdollisimman omavaraisia, jotta ne pystyivät ruokkimaan niin oman väen kuin palkollisetkin. Myös eksoottisia kasveja kasvatettiin ja ne vaativat viileän talvehtimispaikan."

- Paul Olssonin puutarhasuunnitelmasta Hirvihaaran kartanolle 1918 -



Hyötypuutarhat ovat olleet tärkeä osa suomalaisten kartanoiden ruokataloutta keskiajoilta lähtien. Hirvihaaran kartano haluaa jälleen tarjota asiakkailleen ruokaa läheltä, omasta maasta ja luonnonmukaisesti viljeltyä.







Hyötypuutarhasta ja blogista vastaa luomupuutarhuri Suvi Lehtonen.



sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Vielä kasvaa


Koristekaalit "kukkivat" vielä värikkäinä muun kukinnan jo hiipuessa. Vielä jokunen kehäkukkakkin jaksaa avautua, mutta kylmät yöt vievät loputkin kukkivat mennessään.


Kartanon yrttilaatikoissa timjamit, salviat, minttu, sitruunamelissa ja rosmariinit ovat selvinneet muutamista yöpakkasista, mutta basilikan paikalla kasvaa tuuheana ravinnepyydyskasvina kaura. Rosmariinit siirsin talvehtimaan kartanon torniin, jossa on runsaasti valoa, mutta lämpötila pysyttelee viidessätoista asteessa. 


Purjo oli saanut jo jonkin verran pakkasvaurioita, mutta muutamaa lehtikerrosta harventamalla saatiin vielä paljon satoa keittiön varastoon.


Pinaattikiinankaali nauttii kylmenevästä säästä ja jatkaa kasvuaan!


Myös lehtikaaleihin kuuluva palmukaali Nero di Toscana säilyy lumen tuloon asti.


Hieman haikeana puhdistin viimeisiä sipuleita ja punajuuria puutarhamme pesupaikalla. Ensi viikolla kylvän vielä palsternakkaa ja porkkanaa muutamiin laatikoihin. Etenkin palsternakka hyötyy syyskylvöstä ja itää aikaisemmin kuin keväällä kylvetyt. Porkkanan tuholaisen kempin toivon myöhästyvän lennollaan toukokuun lopussa. Jos porkkana on ehtinyt kasvaa siihen mennessä tarpeeksi, ehkäisee se kemppien tuhoja kasvustossa.
Palmukaalia ja maa-artisokkaa lukuunottamatta kaikki laatikot pitäisi saada tyhjiksi kuluvan viikon aikana, sillä eiköhän se talviaikaan siirtyminen ole hyvä ajankohta päättää tämä upea kulunut ensimmäinen kartanomme kasvukausi!!

tiistai 11. lokakuuta 2011

Kylmän kestävät

 Jerusalem artichoke eli maa-artisokka muhii meillä kotona leivinuunin lämmössä valkosipulikermassa ja maistuu taivaalliselta samassa lämmössä kypsyneen hunaja-rakuunapossun kera. Kartanon keittiöön nostimme ensimmäiset kymmenisen kiloa samettisen kermaiseen sosekeittoon.
 Maa-artisokka on ns. lyhyen päivän kasvi, jolla keltaisena loistava kukinta edellyttää alle kahdeksan tunnin mittaista vuorokautista valojaksoa. Lyhyen päivän kasvit kukkivatkin usein myöhään syksyllä, kun kriittinen yönpituus ylittyy. 
Yksi satoisimmista kasveistamme, jota soisi kasvatettavan enemmän. Satoa siitä voi kerätä sekä syksyllä että keväällä ja aina jää uusia istukas-mukula-juurakoita uuteen kasvuun!

Vuonankaali kestää pakkasta jopa -15 astetta! Eli satoa saadaan vielä lumisateillakin tästä runsaasti A- ja C- vitamiinia sekä rautaa sisältävästä salaattiherkusta.

maanantai 3. lokakuuta 2011

Syyshehkua

Talvikurpitsat hehkuvat harmaana syyspäivänä keittiöpuutarhassamme. Keitoissa ja muhennoksissa ne varmasti lämmittävät monen vieraamme mieltä ja kieltä. Oma suosikkini on ehdottomasti yksinkertainen uunikurpitsa, joka on täytetty oikealla voilla, hunajalla ja kuorrutettu kanelilla. Kuumana lautaselle ja kukkurallinen vaniljajäätelöä päälle!


Ensimmäinen pakkasyö syys-lokakuun vaihteessa kellastutti hieman kiekkokurpitsoja ja tuhosi lehdistön täysin. Kurpitsat on nyt pelastettu ja laatikkoon joutavat pian kauran siemenet, jotka toivottavasti ehtivät hiukan itää ennen oikeita pakkasöitä (ja lumen tuloa?).


Tästä lantusta tekisi muutaman laatikon, sillä painoa vuoden vihanneksella on 4,832 kg!

Kaunis vihreä kaura kasvaa vauhdilla ja kerää kasvualustaan jääneet ravinteet talteen.