"Aivan tontin eteläisimpään päähän on suunniteltu keittiöpuutarha ja melko suurikokoinen kasvihuone. Tähän aikaan kartanoiden piti olla mahdollisimman omavaraisia, jotta ne pystyivät ruokkimaan niin oman väen kuin palkollisetkin. Myös eksoottisia kasveja kasvatettiin ja ne vaativat viileän talvehtimispaikan."

- Paul Olssonin puutarhasuunnitelmasta Hirvihaaran kartanolle 1918 -



Hyötypuutarhat ovat olleet tärkeä osa suomalaisten kartanoiden ruokataloutta keskiajoilta lähtien. Hirvihaaran kartano haluaa jälleen tarjota asiakkailleen ruokaa läheltä, omasta maasta ja luonnonmukaisesti viljeltyä.







Hyötypuutarhasta ja blogista vastaa luomupuutarhuri Suvi Lehtonen.



torstai 12. heinäkuuta 2012

Kukkia ja mehiläisiä


Heinäkuun alkuun odotettiin vettä, mutta edelleenkin odotetaan... sadetutka ennustaa tänään jopa 30 mm vettä! Osa tihkukastelujärjestelmästämme toimii, mutta osaan laatikoista ei paine jaksa työntää vettä, joten letkukastelulla mennään. 


Kukkapellollamme hunajakukka sinertää ja pellavat huojuvat vielä vihreinä taustalla.


Aitohunajakukka Phacelia tanacetifolia on erittäin hyvä mesikasvi ja sitä viljellään hunajantuotantoa varten. Hehtaarin aksvusto voi tuottaa 500 kg hunajaa... se tunnetaan myös maaparannuskasvina sekä kuivakukka-koristekasvikäytössä.


Sokerimaissi lupaa tähkiä! Maissin kasvu pääsee vauhtiin vasta loppukesästä ja toiveissa on mahdollisimman lämmin syksy. Maissi ei kestä hallaa.


Kyssäkaali Azur Star on kasvattanut muutaman valioyksilön. Suurin osa halkeilee kesäkuun epätasaisesta veden saannista. Kylvin tätä vielä uudestaan toiveena edelleen lämmin syksy...


Kartanon mehiläispesä on ennen pääsatoa jo tuottanut 40 kiloa hunajaa ja tytöt jatkavat ahkerina keruuta nyt kukkivissa yrteissämme. Kurkkuyrtin sekä iisopin kukat pörisevät aamusta iltaan. Lento vilkastuu nyt myös hunajakukkakasvustossa.




Perhoskukka komeilee hempeästi.


Salvia Scarlet tangerinen punaa.





Timjamin kukat pääsevät taas viikonloppuna tulevan hääjuhlan vesikannuihin ja salaatin koristeeksi.


Kasvihuoneen auringon kypsyttämiä.


Härkäpapu on varma viljelyskasvi. Sillä on pitkät perinteet suomalaisessa ruokakulttuurissa ja ennen siitä valmistettua rokkaa tarjottiin juhlaruokana häissä ja hautajaisissa merkiksi pitojen loppumisesta.


Iisopin vaaleanpunainen kukinto.


Sokeriherneitä.


Salaattien värilajiltelma.


Persiljaa riittää loppukesäksi.


Ruohosilpun keräys ja levitys on yksi puutarhamme tärkeimmistä työvaiheista. Ilman ruohosilppukatetta ei laatikoissa olisi riittävästi kosteutta eikä ravinteita. Myös rikkakasveja olisi huomattavasti enempi.


Salaatit ja herneet tarvitsevat joka päivä vettä.


Kaalin taimet ovat piilotelleet hunajakukkakasvuston seassa ja välttyneet näin kirppojen hyökkäykseltä.


Hunajakakkua kuorimassa ennen linkousta. Mehiläisvaha hunajan päältä otetaan talteen ja käytetään yrttisauna-hoidoissa.


maanantai 2. heinäkuuta 2012

Kypsyvää satoa


Kasvihuoneessamme punertaa.



Herne kukkii.


Maissi vahvistuu ja kestää jo vankkana tuulisella pellolla.


Vaihteleva ja epätasainen vedensaanti aiheuttaa monilla juureksilla ja kasviksilla halkeilua. Kyssäkaalit ovat suurin osa nyt tällaisia ja yritän saada vielä uusia taimia nopeasti tilalle!
 Myös myöhästynyt sadonkorjuu voi saada esim. retiisit halkeilemaan.