"Aivan tontin eteläisimpään päähän on suunniteltu keittiöpuutarha ja melko suurikokoinen kasvihuone. Tähän aikaan kartanoiden piti olla mahdollisimman omavaraisia, jotta ne pystyivät ruokkimaan niin oman väen kuin palkollisetkin. Myös eksoottisia kasveja kasvatettiin ja ne vaativat viileän talvehtimispaikan."

- Paul Olssonin puutarhasuunnitelmasta Hirvihaaran kartanolle 1918 -



Hyötypuutarhat ovat olleet tärkeä osa suomalaisten kartanoiden ruokataloutta keskiajoilta lähtien. Hirvihaaran kartano haluaa jälleen tarjota asiakkailleen ruokaa läheltä, omasta maasta ja luonnonmukaisesti viljeltyä.







Hyötypuutarhasta ja blogista vastaa luomupuutarhuri Suvi Lehtonen.



tiistai 27. elokuuta 2013

Voimasatoa ja kimalaisia


Kasvihuoneemme tomaatit kypsyvät hyvää vauhtia ja satoa saadaan päivittäin kerätä kartanon keittiöön.


Kokkimme on tullut keittiöstä valitsemaan tomaatteja mukaeltuun kreikkalaiseen salaattiin.


Myös keltainen 'Yellow Submarine' kirsikkatomaatti pääsee kokonaisena lautaselle.


Ensimmäisen vuoden hiekkaviljely-kokeilussa avomaankurkku menestyi hyvin. Vaikka kyse on avomaankurkusta, tämä pulska yksilö kasvaa kasvihuoneemme hiekkalaatikoissa. Hiekassa viljelystä on kerrottu aikaisemminkin blogissamme.


Myös persilja tuottaa hyvin satoa hiekassa.


Keittiöpuutarhurin apulaisena on tänä kesänä työskennellyt Mäntsälän Keudan luomupuutarhuri-opiskelija, joka tässä suorittaa juuri näyttötutkintoaan keittiöpuutarhassamme. Sadonkorjuu ja sadon kauppakunnostus ovat osa luomupuutarhurin tutkintoa.


Yrtti-Iiso on kerännyt tänä kesänä paljon pölyttäjiä, joista kimalaiset ahkerimpina vierailevat joukolla kukinnoissa. Kartanon puutarhassa surraa ainakin viisi eri kimalaislajia. Omat tarhamehiläisemme pysyttelevät usein aamun ja illan viileinä hetkinä vielä pesänsä suojissa, mutta kimalainen urheasti etsii kukkia vaikka sateellakin. 


Kartanokimalainen vierailee Kurkkuyrtin kukassa.



Maakimalaisen ja metsäluteen kohtaaminen ruokapaikalla.


Kivikkokimalainen.


Kesän sokeriherneet on kerätty ja kasvustoa leikataan kompostoitumaan. Herneistä ja pavuista jätetään juuristo kuitenkin kasvualustaan, sillä juurinystyrät luovuttavat maahan vielä hyödyllistä typpeä. Juuristo muokataan sitten keväällä maatumaan eloperäiseksi ainekseksi mullan joukkoon.


Kuningaskasvimme nokkonen on paraatipaikallaan keittiöpuutarhamme laatikossa tehnyt runsaasti siemeniä, jotka sisältävät kaikkia tarvitsemiamme rasvahappoja ja runsaasti E-vitamiinia. Siemeniä voi sekoittaa hunajaan, salaattiin tai kuivata talven varalle. Ne tehoavat erityisesti uupumiseen, väsymykseen ja stressiin.

1 kommentti:

  1. Kiitos vaan vinkeitä. Taidan itsekin leikellä herneenvarret ja jättää juuret koskemattomiksi.
    Kannattaa siis kerätä noita nokkosensiemeniä. Niitä meillä kasvaa.
    Tutkin itse tarkemmin noita kimalaisia. Joillakin näyttää olevan maan sisällä isojen kivien vieressä pesä.

    VastaaPoista