"Aivan tontin eteläisimpään päähän on suunniteltu keittiöpuutarha ja melko suurikokoinen kasvihuone. Tähän aikaan kartanoiden piti olla mahdollisimman omavaraisia, jotta ne pystyivät ruokkimaan niin oman väen kuin palkollisetkin. Myös eksoottisia kasveja kasvatettiin ja ne vaativat viileän talvehtimispaikan."

- Paul Olssonin puutarhasuunnitelmasta Hirvihaaran kartanolle 1918 -



Hyötypuutarhat ovat olleet tärkeä osa suomalaisten kartanoiden ruokataloutta keskiajoilta lähtien. Hirvihaaran kartano haluaa jälleen tarjota asiakkailleen ruokaa läheltä, omasta maasta ja luonnonmukaisesti viljeltyä.







Hyötypuutarhasta ja blogista vastaa luomupuutarhuri Suvi Lehtonen.



maanantai 25. kesäkuuta 2018

Keittiöpuutarhan kesäkuu




Kartanon keittiöpuutarhassa kasvaa kohisten sekä lavoissa että kasvihuoneessamme. Vihdoinkin saimme juhannuksena vettä myös taivaalta ja kasvit kiittivät päätyen jo osa lautasellekin.



Ensimmäiset porkkanat kerättiin ennen juhannusta.


Kokkien kasvattamaa ruokaa ovat etenkin upeat retiisimme, joista osa pääsee etikkaan säilöttynä myöhemminkin lautasille.


Silmää ja mieltäkin rauhoittavat kamomillat ja laventelit kukkivat suloisessa sovussa yrttilavassa.


Pieni vesimelonin alku odottaa kasvihuoneessa helleaaltoa.








Kurkkujen keltaiset kukinnot loistavat kasvihuoneessa.


Juhannuksena manteliperuna jo kukkii.


Harson alta paljastuivat muhkeat kyssäkaalit.











Satavuotiaan kartanomme lähes satavuotiaat raparperit kasvattavat jo uutta satoaan.
Ensimmäinen sato kerättiin 100-vuotisjuhlaamme raparperilimonadiksi.
Osa raparpereista on saatu puutarhurin isoäidiltä, joka sai ne aikoinaan sotien jälkeen työskennellessään myöskin Hirvihaaran kartanolla ja osa on omistajan Monikan Hakalan isoäidin. Molempien kantojen lajike on tuntematon, mutta sitkeää säilyvää maatiaislajiketta kumpikin.



1 kommentti: